torstai 6. syyskuuta 2018

Vihkiminen part 2


Vihkimisen ensimmäinen osa löytyy täältä.

"Yö väistyy, tuuli nousee, sarastaa kukat auringolle nostaa maljojaan yön pilvet haipuu sineen autereen ja mä jälleen saan uuden onnen"


Suudelmien jälkeen erkanimme toisistamme hieman ja käännyimme kohti alttarin viereistä flyygeliä, jonka taakse kanttori oli hetkeä aiemmin siirtynyt istumaan. Kaasoni Emmi siirtyi flyygelin viereen. Kanttori aloitti kauniin alkusoiton kappaleesta Yö väistyy. Muun muassa tuon ihanan, pianolla soitettavan alkusoiton vuoksi päädyimme valitsemaan tämän kappaleen vihkitilaisuuteemme Emmin (tai itse asiassa Emmin äidin, kiitos!) suosituksesta.

"Sen sain kun talven teitä kuljin sen sain kun olin varjo vain kun sain mä aamuihini sun jäi onni luokse mun nyt jaan sen kanssas sun"




Emmi on klassinen laulaja, sopraano. Tuo valitsemamme kappale on alunperin Pentti Hietasen esittämä, joten Emmin klassinen laulutyyli sopi siihen täydellisesti. Tuo kappale on monille tullut tutuksi Karjalan Kunnailla -sarjan tunnuskappaleena. 

"Yö väistyy tuuli nousee sarastaa,
kukat auringolle nostaa maljojaan, 
yön pilvet haipuu sineen autereen
ja mä jälleen saan uuden onnen"




Kirkon akustiikka kruunasi lauluesityksen. Emmin laulu kuulosti niin kauniilta ja herkältä, etten unohda sitä koskaan. Monet vieraat tulivat kertomaan meille myöhemmin hääjuhlassa, että vihkitilaisuus oli todella mieleenpainuva, enkä kyllä lainkaan ihmettele, miksi.

"Yö väistyy tuuli nousee rakkahin"

Esityksen jälkeen pappi kehotti kaikkia läsnäolijoita osallistumaan Isä meidän -rukoukseen. Sitten hän luki Herran siunauksen meille ja kaikille läsnäolijoille. Vihkitilaisuutemme lopuksi pappi lausui meille lähetyssanat, ojensi Simolle vihkiraamatun ja onnitteli meitä.

Sitten olimme valmiita.




Käännyimme ympäri, Pihla ojensi kimppuni, kaasot suoristivat laahukseni. Vedin syvään henkeä. 

Kanttori alkoi soittaa juhlallisesti Marko Hakanpään Trumpettisävelmää. Valitsimme sen poistumismarssiksi, koska siitä huokuu ilo, riemu, onni - kaikki se, mitä tuolloin tunsimme! Lähdimme kävelemään kohti kirkon takaosaa. Vasta nyt pois kävellessämme pystyin katsomaan tarkemmin vieraitamme, ja näin iloisia ilmeitä kaikkialla. Morsiusneidot, kaasot ja bestmanit lähtivät poistumaan perässämme, ja ohjasivat vieraat sivuovesta kirkon portaille kunniakujaksi.



Kun saavuimme kirkon portaille vieraittemme eteen, kuulimme onnitteluhuutoja ja näimme pieniä auringossa välkehtiviä saippuakuplia siellä täällä. Ihana morsiustyttömme Vilma oli meitä ovella vastassa. Kirkon portailla oli ruusun terälehtiä. 







Etenkin lapset puhaltelivat saippuakuplia oikein antaumuksella, jälkikäteen kuvia selaillessani kyllä nauratti niitä katsoa!



Kuljimme kohti hääautoamme, jonka luona kuljettajamme Aleksi jo odottikin. Pääsin kuin pääsinkin pukuni kanssa kyytiin, ja kuuluvasti Escaladen äänitorvea soittaen me poistuimme kohti seuraavaa paikkaa...






To be continued.

Kuvat: Anni Maria Photography
Terkuin,

Ida

P.S. Emmi tekee lauluesityksiä esimerkiksi vihkitilaisuuksiin tai hääjuhliin. Tarvittaessa myös säestäjä järjestyy hänen kauttaan. Jos kiinnostuit, laita minulle sähköpostia, niin annan yhteystietoja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulen mielelläni kommenttisi!