Hääkakku

Hääohjelmamme eteni siten, että ruokailun jälkeen oli sulhasen äidin puhe. Sen jälkeen sulhanen itse piti puheen, jossa kertoi meidän elämästämme ja tuli samalla läpikäyneeksi oikeat vastaukset häätietokilpailuumme. Siitä kerron myöhemmin lisää. Pitkähkön paikoillaan istumisen jälkeen aktivoimme vieraita eräällä osallistavalla hääleikillä, josta niinikään kerron toiste tarkemmin.

Mutta sitten olikin aika siirtyä jälkiruokaan ja yhteen häiden perinteisimmistä ohjelmanumeroista: HÄÄKAKUN LEIKKAAMISEEN.

Pohdintoja häähakusta ja hääkakun suunnittelusta jo helmikuussa 2018 löytyy täältä. Me tilasimme hääkakkumme ihastuttavalta Kakkusankarit Bakeryn Terhiltä. Emme joutuneet ostamaan ns. sikaa säkissä, sillä vietimme tuolloin helmikuussa erään herkullisen iltapäivän Terhin ja Simon kanssa erilaisia hääkakkuvaihtoehtoja maistellen, makuja valiten ja hääkakun ulkonäköä yksityiskohtaisesti suunnitellen. 

Olimme tilanneet Kakkusankareilta maistelutilaisuuteen kaksi itse suunnittelemaamme kakkua ja yhden toivoimme kondiittorin itse suunnittelevan alusta loppuun. Ja niin vain siinä kävi, että ammattilainen oli loihtinut niin herkullisen makuyhdistelmän, että tuo villi kortti valikoitui lopulta hääkakuksemme. Tämä hääkakku taisi olla Simolle yksi häiden tärkeimmistä elementeistä, tai en ainakaan muissa hääjärjestelyiden vaiheissa nähnyt häntä niin innostuneena, kun tuota villiä korttia maistaessaan!

Kakun oleellisimmat makuvalinnat olivat suklaakakkupohja, salted-caramel kastike ja punaviinimarjat. En olisi uskonut, että hääkakkuumme tulee punaviinimarjoja, mutta ne olivat suolaisenmakean kastikkeen kanssa raikkaudessaan ja kirpeydessään aivan ihania!

Minä taas sain itsenäisesti päättää, miltä kakku tulisi näyttämään. En ole suuri kermavaahdon ystävä, joten mielenkiintoinen semi-naked -pinta tuntui oikealta valinnalta. Kakun koristeiksi tuli ainoastaan luonnonkukkia - niitä samoja, joita löytyi myös juhlapaikan koristeluista: eukalyptusta, valkoisia ruusuja ja harsokukkaa. Mitään varsinaista hääkoristetta emme halunneet luonnonläheisen kakkumme päälle. Kakkusankareiden Terhi toimitti hääkakun suoraan juhlapaikalle hääaamuna, ja näin ollen emme sysänneet vastuuta kakusta kenenkään raukan häätiimiläisen harteille (tämä oli myös Terhin lämmin suositus kokemuksiensa perusteella).

Kakun leikkaaminen oli jännittävää. Emme olleet Simon kanssa etukäteen sopineet siitä, että polkaistaanko jalkaa, mutta itse kyllä aioin niin tehdä! Simo oli vain etukäteen pelotellut  minua ilmoittavansa häissä tuolla h-hetkellä, että "polkaisee sitten vasta yöllä".... No words... 

Mutta molemmat sitten kyllä kakkua leikatessa polkaistiin, enkä osaa vieläkään sanoa varmaksi, että kumpi sen teki ensin! Järjestimme heti akuutisti huutoäänestyksen asiasta, mutta senkään tuloksesta en ole varma. Enkä siltikään, vaikka olen katsonut kyseisen kohdan hääelokuvastamme jo kolmesti. 

Me leikkasimme kakkupalamme itse, mutta pitopalvelun kokki tuli leikkaamaan palat vieraille, jotta kakku tuli leikattua oikeaoppisesti. Kakun kanssa oli tarjolla kahvia/teetä ja avecina konjakkia tai Baileysia. Lisäherkkuja sai noutaa karkkibuffetista jälkiruoasta lähtien pitkin iltaa.

Pöydässä emme muistaneet, että pitikö perinteisesti syöttää toiselle kakkua vai syödä sitä itse ristiin, joten teimme varmuuden vuoksi molemmat :D

Kakkusankarit Bakeryn kuvagalleria toteuttamistaan hääkakuista löytyy täältä. Meillä kaikki sujui enemmän kuin hienosti, ja voin heitä lämpimästä suositella!

Kakkusankareilta saatu hääkakun kuljetus vastineeksi bloginäkyvyydestä. 

Lämmin kiitos yhteistyöstä <3

Kuvat: Anni Maria Photography

Terkuin,

Ida

Kiitoskortit

Kiitoskortit ovat yksi asia, jonka hoitaminen helposti pitkittyy. Niin myös meillä. Häiden jälkeen oli ihana häämatka, ja pian saimmekin jo hääkuvat ja hääelokuvan ihasteltaviksi. Häiden jälkeen halusimme kuitenkin myös vetää henkeä kaikesta häähulinasta, eikä kiitoskorttiprosessi pyörinyt ensimmäisenä mielessä.

Loppusyksyllä asia alkoi kuitenkin muistua mieleeni ja aloin katsella hääpotretteja "sillä silmällä". Valitsit kymmenkunta suosikkikuvaani, jotka sitten esittelin Simolle. Teimme samalla katselmuksella valintaa myös siitä, mistä kuvasta teetämme ison kehystetyn taulun, mistä teetetään pienemmät seinälle laitettavat hääkuvat ja tietenkin se, mikä kuva päätyisi kiitoskorttiin.

Jotkut parit päätyvät kiitoskortin kuvakollaasiin, jolloin siis voi valita useamman suosikkikuvansa kortteihin. Itse kuitenkin pidän enemmän siitä ajatuksesta, että valittuna on yksi kuva, joka tällöin jää myös vieraille paremmin mieleen.

Me valitsimme mustavalkoisen kuvan, joka ei ole perinteinen "katse kameraan ja hymyilkää" -otos. Valitsemastamme kuvasta välittyy mielestäni erittäin hyvin juuri se tunnelma, mikä kuvaustuokiossamme vallitsi. Muistan, kuinka hektisen aamun ja jännittävän vihkimisen jälkeen saimme tuossa tilanteessa hetken omaa aikaa, ja pääsimme fiilistelemään ensimmäistä kertaa yhdessä päivän jo koettuja ja vasta edessä olevia vaiheita.

Kiitoskortit ja muutkin hääkuvatuotteemme kävin teettämässä Ninan Kuvamaailmassa Kuninkaankatu 10:ssä Tampereella. Nina myös suunnitteli korttien ilmeen toiveitteni mukaisesti. Palvelu oli ystävällistä ja sujuvaa - ja todella edullista!

Kiitoskorttimme tulostettiin karkeahkolle pahville, sillä en halunnut valokuvamaisesti kiiltävää kiitoskorttia. Kortin taustaksi laitettiin sumennettuna upeaa ikkunakuviota vanhasta tiilirakennuksesta, jonka lasiverannalla hääkuviamme otettiin. Samaa kuvioitusta on näkyvissä myös kiitoskorttikuvamme yläreunassa. 

Kiitoskortin tekstiksi valitsin suosikkisäkeistöni häävalssimme, Susanna Palinin säveltämästä ja Nina Tapio ja Mikko Leppilammen esittämästä, "Jotain jää" kappaleen lyriikoista. Lisäksi korttiin tuli hääpäivämäärämme, kiitoksemme sekä alle (uudet) nimemme. Kortin alareunaan lisättiin vielä hääkuvagalleriamme nettiosoitte ja salasana sekä latauskoodi, jolla vieraat pystyvät lataamaan haluamiaan kuvia itselleen.

Lähisukulaisillemme ja häätiimiläisille hankimme kiitoskorttien lisäksi vielä suurennokset tuosta kyseisestä hääkuvastamme muistoksi.

Postimerkeiksi valitsimme perinteiset sormus-merkit.

Kiitoskortit lähtivät lopulta postiin heti vuodenvaihteen jälkeen. Näin ollen häistä tuli kuluneeksi aika tarkalleen 6 kk. Tämä 6 kk oli ollut jo etukäteen mielessäni sellainen deadline, jota en halunnut ylittää. Täpärälle meni, mutta olen oikein tyytyväinen lopputulokseen :)

Milloin te lähetitte/aiotte lähettää kiitoskortit häiden jälkeen? Oliko teillä etukäteen tarkka visio siitä, millaiset kiitoskortit haluatte?

Terkuin,

Ida

Kiitoskortin kuva: Anni Maria Photography

Kiitoskortin suunnittelu ja toteutus: Nina Tiitto, Ninan Kuvamaailma